Aksaa

Tälläistä rataa siis tänään. Oli ykkösen treenit, eli ratakin siis oli sen mukainen.

Eka otettiin pätkää 1-8 ja se saatiin alusta loppuun kaikilla kolmella kerralla ilman ongelmakohtia. (jee, me edistytään!!)

Ja sitten otettiin pikku pyöritys pätkällä 15-18 uutena oppina Kabai persjättö 17-18 välissä ja ainoa moga oli se että Savu syöksähti jostain kumman syystä pari ekaa kertaa putkesta ohi tuon 16 esteen ja kohti mua. Pikkusen pidempi saatto ja homma pakettiin persjättöineen kaikkineen. Jes! Noheva agilitypyllerö tuo eläin <3

Jälkikauden päätös

1,5vkoa sitten tehtiin Sumulle kauden viimeinen peltojälki.
Mittaa ehkä 100-150m, vieraan tekemä, paljon jo askelia ilman nameja ja yksi suorakulma. Sumu jäljesti niinku vanha tekijä ja ainut häiriökin oli toisella puolella peltoa jäljestänyt koirakko. Huomionarvoista on myös se, että jäljen alussa n.1m päässä meni suht tuoreet peuran jäljet, mutta Sumu ei antanut niiden häiritä.

Ohjaaja potee nyt ylitsepääsemätöntä motivaatio pulaa ton tottiksen suhteen, pitäs vaan saada taas itteensä niskasta kii ja raahautua kentälle. :/


Savun kanssa on kaksi omaa treenivuoroa aksaa tälle vuodelle ja tälle päivälle ostin sille irtovuoron verran lisää.
Pikkusen pitäs pojan irrottautua kentällä mamman helmoista ja uskaltaa myös pysyä siellä etäämmällä, jos ei kutsu käy likemmäs.
Muutoin asiat on kovasti hyvällä mallilla ja vaihtia tuosta karvaformulasta löytyy. Yhteistyökin on alkanut luistaa ja turhasta komentamisesta (Savun osalta :D ) ollaan päästy eroon.

Lauantaina 8.12 olisi sitten Sumulla Helsinki Winnerin kehä ja omistajaa jännittää jo hurjasti. Onneksi mun ei tuota tarvitse itse viedä kehään, vaan aina yhtä ihana MM's team riensi apuun ja vielä ihanampi Karita (Sumun isän omistaja) lupautui esiintymään kengurun kanssa. <3

Aina vaan teknistä treeniä..

Eilen oli varsinaiset tehotreenit Savun kanssa.
Ratapätkä oli vauhdikas hyppysarja, hypyt vaan peräkkäin suorassa linjassa. Hypyt tosin suoritettiin eri puolilta, eli ensimmäinen vaan suora hyppy, seuraava pakkovalssilla vastakkaiseen suuntaan, seuraava persjättö+ pakkovalssi jne..

Ratatreenien välissä treenattiin kontakteja ja keppejä. Vinokepeillä aloitettiin namitargetin kanssa ja poitsu äkkäs jutun juonen nopsaan, joten nostettiin kepit liki suoraan ja "kepkep" pujoteltiin hienosti ilman hihna apuja koko viiden kepin setti. \o/
Kontaktin palkkaa pitää vielä miettiä, kun en tunnu millään saavan ajoitusta kohdalleen sen kanssa. "koske" koira pyssää suht hyvin 2on 2offiin ja siitä "men" käskyllä vapautus ja palkka..

Ens kesälle olis tavoite päästä kisakentille kokeilemaan ja edustamaan pc teamia.

Tekniikkaa

Elikkäns Savun kanssa pari viime kertaa agilityssä on ollut ohjaustekniikkaa. On opeteltu niistopersjättöä ja saksalaista.
Hienostihan se pieni koira kieppuu esteeltä toiselle, kunhan ohjaaja muistaa kans koko kropalla ilmaista mihin ollaan menossa, eikä vaan vatkaa kädellä ees taas.

Omistaja opettelee vielä tallentamaan flexitrackilla tiedostot oikeaan muotoon, niin ehkä jotain pientä ratapiirrostakin saadaan esille.

Jälkipuolella nyt Sumun kans on hiljaisempaa, kun lumi tupsahti maahan, saa nähdä vieläkö pellolle päästään tänä vuonna.
Tottiksessa yritetään läpimurtoa palkkaamalla vaan huomiolla, kun motivaatio ei tunnu pysyvän yllä nameilla tai patukalla.
Treenit jatkuu sillä saralla läpi talven.

Viikonloppuna käytiin katsomassa äidin shelttipentua, Savu pääsi ihan nenikkäin, Sumu tutustui vaan aidan takaa, kun pentu on vielä Sumppiksen pään kokoinen, jotta tuon raisut leikit ei riko pientä.
Savu rakasti pikkuista alusta alkaen, vaikka ihmettelikin miksi se pyrkii etsimään masun alta jotain ja lopulta kävi terävillä naskalihampailla pyllyvilloihin kiinni. :D
Voihan pentupallero <3 *kuumeilee*

Savun luonnetesti 23.9 Hämeenkyrö

Toimintakyky: -1 pieni
Terävyys: +1 pieni ilman jäljellejäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu: +1 pieni
Taisteluhalu: +2 kohtuullinen
Hermorakenne: +1 hieman rauhaton
Temperamentti: +3 vilkas
Kovuus: +1 hieman pehmeä
Luoksepäästävyys: +2 luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen
Laukauspelottomuus: +++ laukausvarma

LTE 125p

Tuomareina: Marco Vuorisalo ja Katri Leikola

Kuulumisia

Pitkästä aikaa taas pientä päivitystä..
Savun kanssa edistytään hitaasti mutta varmasti agilityradalla. Ehkä tuosta karvaformulasta vielä jotain tulee, jos ei tuollaseks jää. :)
Yksiä möllejä sille katselin, putkiluokkaa vaan, kun ei olla treenattu kontakteja vielä ihan kuntoon. Hiukkasen vaan hirvittää, että itse unohdan radan ja sössin koko touhun.
Savulle on myös varattuna luonnetesti Hämeenkyröön 23.9 Pakkohan se on nähdä mikä tuo peloton, yltiösosiaalinen ärrieri oikeesti on miehiään. <3

Sumun kanssa jälki on jäänyt vähemmälle, johtuen peltojen tavasta kasvattaa ruohoaan pidemmäksi kuin tarve vaatii.
Nyt ollaankin harjoiteltu enempi tottisjuttuja, seuraamista ja noutoa. Kapulaahan tuo lähtee hakemaan kuin vanha tekijä, joskin palautus vielä uupuu.
Vähän levoton toi jätkä on kentällä, ei millään malttais olla kontaktissa, kun kaikkee mielenkiintoista tapahtuu ympärillä.
Mutta pätkittäin onnistuu sekin, kun vaan vaatimalla vaatii siltä sen huomion.
17.9 Sumulla onkin sit kuvaukset ja silmät katsotaan samalla.
Viipurista Sumppanen kävi myös noukkimassa mukaansa laatumaininnan ERInomainen, kera isänsä omistajan Karitan.
Täytyy kyllä suuresti hehkuttaa Sumun kasvattajaa ja muuta Merry Moonray's tiimiä. Ihan mielettömän mahtavaa porukkaa. En olis kyllä voinut parempaa kasvitätiä toivoa. Aina saa apuja, kunhan vaan suunsa avaa ja kysyy. <3

Valmennuskurssilla

Ratapiirrosta eilisistä treeneistä. Ensin pätkää 1-6 ja sitten 6-11

Hiukan meinas ohjaaja sotkeentua jalkoihinsa valssatessa 6-7 ja 7-8. Ja kertaalleen joutui koiran kantamaan niskavilloista takas radalle ekalla pätkällä, kun se kyllästyi komentamiseen ja päätti, et nyt loppu agility hänen kohdaltaan. :D

Toka pätkä meni hyvin ilman räkyttämisiä, että jotain se oppi ekasta ojentamisesta.

Sumun kanssa käytiin torstaina esineruutuilemassa ja siinä riittää työtä. Pienellä hetsaamisella se kuitenkin hanskan haki maastosta ja mukava oli päättää se treenikerta onnistumiseen.

Tottiksessa opetellaan seuraamista ihan alusta, kun se ei sit häiriössä sujunutkaan enää. Ja varsinainen jälki meillä on nyt pari kertaa tauolla. Sumu kun lähtee isänsä omistajan matkaan Viipuriin näyttelyreissuun ja sitä varten nyt haetaan eka madotus lääkäriltä torstaina, jotta saadaan passiin leima ja seuraavana torstaina sit se lähtee hoitoon harjoittelemaan 25.8 olevia näyttelyitä varten.

Sumu Nokia RN 4.8.-12

Maskulin juniorhane. God type. Bra huvud.
Ganska trång bett(?) Stopet kunde vara bättre markerad. Välplacerade ören. Tillräckling hals.
Tillräckling förbröst. Mycket bra kroppe & benstomme.
Blå färgan önskas betydligt ljusare & klarare. Bra päls. Alltför hög svans i rörelse. Rör sig med bra steg.

Eli jotakuinkin suomennettuna:
Maskuliininen junioriuros. Hyvän tyyppinen. Hyvä pää.
Hiukan ahdas purenta. Voisi olla selvempi stoppi(?) Hyvä asentoiset korvat. Riittävä kaula.
Riittävä eturinta. Erittäin hyvä runko ja luusto.
Sininen väri voisi olla vaaleampi & puhtaampi(?). Hyvä turkki. Aivan liian korkea häntä liikkeessä.
Liikkuu hyvin askelin.

JUN H
Tuomarina: Eva Eriksson, Ruotsi

Esineruutua ja aksan kontakteja

Eilinen oli suhteellisen hektinen päivä harrastusten suhteen.
Heti töiden jälkeen kaapattiin lihapullaa mukaan ja suunnattiin metsään esineruututreeneihin.
Sumu ei moista oo koskaan nähnytkään ja ohjaajallekkin tämä oli ihan uus tuttavuus, mutta kuuluu oleellisena osana jälkitreenaamiseen, joten treenaamaan mars..
Yritin ensin lähettää Sumua suoraan esineelle suht lyhyeltä matkalta ja vaikka into oli kova ja koira läksi kun nato-ohjus irtoamaan, niin pätkän matkan päässä sille tuli sellanen "mitähän mun piti sit tehdä?" fiilis ja jäi vaan möllöttämään mua. :D
Joten seuraavaksi kokeiltin hetsaamalla ja yksi treeniläinen kävi näyttämässä esineen ja innostu Sumppaa lähtemään hakemaan sitä. Pari kertaa jouduttiin yrittämään, mutta sitten tuo äkkäsi, et "tää lompsahan mun piti ottaa!" ja lähtikin tuomaan sitä melko hyvin. Siinä kyllä sitten kehuessani Sumu tiputti sen lompakon maahan ja päätettiin jättää vielä hautumaan, mutta positiivisella mielellä noin ekojen treenien jälkeen ollaan. :)
Kotona katsellaan ja harjoitellaan sit esineiden piilotteluleikkejä.

Tämän jälkeen painettiin nasta laudassa takas kotiin ja koirien vaihto, lisää lihapullaa messiin ja Savun kanssa kontaktitreeneihin.
Edellisen illan aksaperseilyt vielä mielessä hivenen kauhun sekaisin tuntein saavuttiin hallille. Mutta vähäisestä harjoittelusta huolimatta tuo kilpuri äkkäsi nopsaan mistä on kyse ja tarjosi heti 2on 2off asentoa. Hiukan riskillä sit kokeilin ilman kosketusalustaakin ja hienostihan tuo nokkas ilman sitäkin ja sit "jes" vapautukseksi ja superpalkka.
Kotiläksyksi saatiin nyt ottaa mukaan etupalkka, jonne saa irrota "jessillä" ja hiljalleen ohjaaja nousee perseeltään ensin kyykkyyn ja siitä hiljalleen kokonaan ylös. Tähän asti siis ollaan treenattu vaan lattialla istuskellen ja sellainen puutaso seinän vieressä on ollut treeneissä takatassujen paikkana.
Hiljaa hyvä tulee, niinku sanontakin kuuluu.
Ehkäpä tämä toistojen määrä näkyy vielä joskus radallakin. ;)

Kurssilla

Päästiin nyt starttaamaan Savun kanssa agilitykurssi tuolla Pro caniksella.
Eka kerta jouduttiin viime viikolla jättämään välistä ohjaajan vierailtua sairaalan leikkaussalissa. Ja samasta syystä vielä tällä viikollakin jää Sumun jälki väliin. Ihan vielä ei kykene kolmea tuntia taaplaamaan pellolla.

Eka rata vaikutti helpolta, mutta tokihan senkin onnistuin ryssimään, kun en sitten ihan haltsannutkaan takaaleikkausta. No se sit otettiin treenin alle ja laitettiin hypyn taakse namia, jolloin toi ahmatti lähtikin hienosti irtoamaan esteen yli ja mä pääsin jättäytymään hiukan taaemmas.

Toisella radalla oli tarkoitus harjoitella kinkkistä tilannetta, jossa oma nopeus ratkaisi persjätön ja takaaleikkauksen välillä. Ekassa yrityksessä meinasinkin jyrätä Savun yli, kun se syöksähti juuri samalla hetkellä putkesta, kun mun oli tarkoitus juosta sen edestä. Juu ei onnistunut siis.. Mutta tärkeintä oli, että selvittiin molemmat säihkähdyksellä, enkä telonut pikku kilpuria. <3
Joten siis siinäkin palkka heitettiin kapselissa putken jälkeen olevan esteen yli, kun oma liikerata leikkasi koiran takaa.
Phuuh, paljon on opittavaa (lähinnä ohjaajalla..), mutta hiljaa hyvä tulee..

Tänään ohjelmassa olis samassa paikassa kontaktikurssi.

Sumu Tampere KV

Almost 1 year, good length of head but would like more parallel(?) plains. Enough underjaw, dark eye, bit wide set and heavy ears. Good body propotions but would like more neck. Very good bone, enough ribcage. Would like better angulations in front, good behind. Barely acceptable tail. Sill very immature and inefficient movements. Excellent coat texture, colour needs to clear up. Excellent teperament.
JUN EH

Tuomari: Tomas Rohlin, Tanska

Jäljellä

Sumun kanssa on nyt päästy NPKH:n riveissä alkuun jäljestyksessä.
Pari lihapullajälkeä on vedetty ja alkuhyörimisten jälkeen poika ajaa kyllä hienosti jäljen loppuun. Treeniliivi on tilauksessa, valjaat ja liina löytyy, jälkimerkkejä askarreltu paskarreltu grillivartaista ja vielä pitää hommata huippu palkka jäljen päättymisen merkiksi.

Tampere KV kolkuttelee jo ovella ja siihen yritetään nyt saada siedätystä, kun tuo eläin on hiukan sitä mieltä, että kopeloiminen ei oo pop. Väisteli tuomaria viime viikonlopun mätsäreissä, joista tulokseksi jäi sininen nauha.

Yksityistunnilla

Eilen käytiin sitten saamassa oppia ihan yksityisesti http://www.procanis.fi/ koirakoululla.
Ihan mahtavia vinkkejä saatiinkin. Laittelin heti tilaukseen sellaisen namikapselin, jolla voin palkata koiraa eteenpäin, enkä kädestä.
Kontakteille aletaan nyt sit sheipata 2on-2off tekniikkaa, eli kaivellaan pölyttynyt klikkeri kaapin perältä. Keppejä kokeiltiin vinokepeillä ja se tuntui sopivan Savulle kuin nenä päähän.

Pientä rataakin mentiin sarjalla putki-hyppy-valssilla taas putkeen- hyppy ja valssilla (joka tahtoi mulla mennä persjätöksi) seuraavalle hypylle-hyppy-putki.
Alkuun tuppasin unohtamaan radan ite ja siinä kirotessani unohdin palkata koiraakin, vaikka sehän meni just sinne minne opastin.
Lopputunnista otettiin sama rata ja namikapselilla palkaten koiraa eteenpäin se ei enää turhautunutkaan ja meni niinku unelma.
Ehkä tästä vielä jotain tulee..

Huomenna olisi sitten Sumun jälkipalaveri, jossa katsotaan millaiseen ryhmään päästään. Kisat tavoitteena ja tuossa jäljen rinnalla vedetään BH treeniä, koska sehän meillä sitten on kisakalenterissa ennen jälkikokeita.
Asetin suht realistisen tavoitteen tolle BH:lle tuonne kesään 2014. Toki myös ensi kesä (2013) vois olla mahdollinen, riippuu ihan tuon pällielapsen kyvykkyydestä ja ohjaajan kärsivällisyydestä. :)

Karhunpoika sairastaa..

No on toi Sumppa melkonen nallukka, mutta ei kai karhu sentään.. :)
Massuvaivat valtas huushollin viikko sitten melkoisella baskarallilla. Molempien massut tyhjeni sellaista tahtia, ettei ehtinyt koiraa sanoa. Noh, molemmat riisikuurille ja mausteeksi keitettyä kanaa, höystettynä canikurilla.
Savulla helpotti, Sumulla ei.
Perjantai aamuna heräsin viiden jälkeen siihen että Sumu oli levoton, läähätteli ja nieleksi tauotta. Päästin sen yläkertaan ja aloin laittaa vaatteita päälle. Ilmeisesti en kyllin rivakasti sillä oloa oli jo helpotettu keittiön lattialle.
Ajattelin, että ei tässä nyt niin kiire enää ole ja päätin pistäytyä parvekkeella raittiissa ilmassa, joka kyllä osottautui virhearvioksi.
Tuloksena pissa niillä main josta juuri siivosin kakan. Ja eikun taas siivouspuuhiin. Siinä siivotessani kuulin samalla miten "pumppu käynnistyi" olohuoneen puolella ja siivoushommat jatkui oksennuksen muodossa siellä..
Reviiri onneksi päivysti pääsiäisenkin ja sinne siis suunnattiin heti klo9.
Kuvakin mahasta otettiin, eikä siinä onneksi näkynyt tukoksia tai muutakaan vakavaa. Suolistotulehdus saatiin dignoosiksi, nestettä vedettiin tipan kautta niskanahkaan ja piikillä perään oksennuksenestolääke.

Mukaan saatiin antepsinia, pepcidiä ja oksennuksenestolääkettä tablettina seuraavaksi aamuksi. Neuvoksi jatkaa suolisto-oirepotilaan ruokavaliolla ja antaa myös canikurin sijaan inupektia.
1,5vrk tauon jälkeen viimein tuli jälleen tavaraa pojasta ulos, edelleen ripulia, joten sunnuntai aamuna kirmasin hakemaan lääkäriltä hänen valmiiksi kirjoittamansa tylosin kuurin.
Nyt on kulunut 2vrk edellisestä pykistyksestä, joten jännityksellä odotamme millaista tavaraa tällä kertaa saamme aikaan..

Koirankampeinventaario

https://picasaweb.google.com/108627923611126499394/MyytavaaKoirakamaa?authuser=0&authkey=Gv1sRgCJWG9pqsjt-liwE&feat=directlink
Laittelin hiukan kampetta myyntiin ja kokeillaan nyt tätäkin kautta, josko pääsis tarpeettomista eroon.. ;)
Hinnoissa saattaa olla varaa neuvotella ja usemman kamppeen ostajalle voidaan katsoo joku mukava yhteissumma..

Hierojalla

No nyt on Savu hierottu ekaa kertaa ja tarpeeseen tuli. Pieni poika on kuulemma ihan kamalassa kunnossa, lihakset aivan juntturassa. :(
Tänään kipin kapin hakemaan poitsulle back on track loimi ja ens viikolla uusi hieronta. Kevyttä lyhyttä lenkkiä nyt sit vaan ja lepoa, niin kyllä tuo vielä kuntoon tulee.
Ottaa vaan päähän, kun ei oo ollenkaan huomannut miten kurja olo toisella on mahtanut olla.
No, näistä voi kaiketi oppia jotain ja vastaisuudessa panostetaan enemmän lämmittelyihin ja jäähdyttelyihin venytyksineen.

Keinukammo selätetty

Savu alkaa päästä keinupelostaan hiljalleen. Ihan matalimmalla asennolla tulee jo reippaasti keinulle, pysähtyy kun keinu kallistuu ja sen jälkeen tulee kontaktille.
Tätä hassattiin eilen jokuseen kertaan ja ensi kerralla voisi sit jo nostaa keinun seuraavaan tasoon hieman ylemmäs.
Hienosti otettiin lyhyttä ratapätkääkin kahdeksalla esteellä. (hyppy- rengas- putki- 3x hyppy, puomi) tuon kanssa on kyllä nyt niin mukava tuolla radalla viilettää, kun kuuntelee tumpeloa ohjaajaa korvat höröllään. <3

Sumukin pääsi haistelemaan taas hallin tunnelmaa ja hiukan sosiaalistumaan. Se kun on kova poika haukkumaan toisia koiria, varsinkin jos Savu, sen tuki ja turva sattuu olemaan jossain kauempana..
Pitänee miettiä miten tuohonkin sitten puuttuu. Varmaankin joku pentukurssi tekis ihan hyvää.

Uusi blogi

Blogger ei kaiketi anna siirtää uudelle gmailin sähköpostille tuota vanhaa blogia (tai sitten en vaan osaa) joten loin uuden blogin pojille.
Oman sukunimen vaihdoksen myötä myös sähköposti muuttui ja blogin päivittäminen jäi, kun en millään jaksanut kikkailla kahden mailin välillä.

Joten, silvuplee, tässä sinisten poikien uusi blogi..