Ensin vaikka Sumun näyttelyt:
Hyvinkään ryhmänäyttely:
Kookas uros. Sopiva luusto, selvä sukupuolileima. Pitkä pää, hieman poskia, pitkä otsapenger, reilusti taittuvat korvat, etuasentoiset lavat. Rintakehä tarvitsee vielä aikaa. Hyvä polvi- ja kinnerkulma. Epäpuhdas sininen väri. Kevyt ravi. Hyvä karvanlaatu. Esitetään edukseen.
NUO H
Tuomarina Päivi Eerola
Tampere KV
Typical male. Correct type. Good bone and body substance. Typical head. Little bit too heavy ears. Good eyes. Dark pigmentation. A little bit long in body. Could be better angulation front, correct angulation behind. Correct coat but not in best condition today.
NUO EH
Tuomarina Lyudmila Tchistiakova (RUS)
 |
| Merry Moonray's Dante Alighieri "Sumu" 1v 9kk |
Sumun seuraavat näyttelyt onkin sitten ulkoisillamailla ja se lähtee siskonsa omistajan matkassa Riikaan kuukauden päästä.
Ja Pärnun reissukin kolmine näyttelyineen odottelee heinäkuun alussa.
Sitten Sumun PK puoli.
Ikä vaikuttais hävittäneen kaikki tiedonmuruset nupista, joten tottis aloitettiin ihan puhtaalta pöydältä perusjutuista. Yritetään nyt opetella pois sitä ohjaajan jumalatonta jännittämistä ja sitä kautta tehdä tuostakin kivaa puuhaa molemmille. Pääasia on, että on hauskaa ja muut jutut tulee sit aikanaan sen kautta.
Ei tuosta hommasta tuu mitään, jos ryppy otsassa mennään.
Kauden eka jälkikin tuli tehtyä, mutta siitä ei paljon jäänyt kerrottavaa, kun ohjaaja teki pikkusen liian haastavan jäljen, pikkusen liian haastavaan maastoon. Pellolla oli kuivahtanutta leikkuujätettä ja siihen vissiin ei tainnut haisu tarttua. Meinas mennä vähän päivälenkkeilyksi koko jälki ja ruohokin maistui siinä nuuskuttelun ohella.
No, ens kerralla helpotetaan hiukan.
Savun kanssa ollaan hyvässä vauhdissa agilitykentällä, ikävä vaan että ohjaajan polvioperaatio tulee parin viikon päästä katkaisemaan sen kauden joksikin aikaa.
Kontakteja ollaan puuhattu ja ihanan valmentajamme opastuksella mun sohlaaminen on jäänyt vähemmälle ja koirakin tajuaa viimein mihin ohjaan sitä.
Eilen oli huiput treenit, hassattiin hankala persjättö kuntoon ja se alkoikin mennä ihan lentäen ja rennosti.
13 esteen ratapätkä oli meille just sopiva ja jopa ohjaaja muisti tällä kertaa koko radan. ;)
Itse oon ihan liekeissä nyt tuohon aksaan, pitää vaan malttaa mielensä ja kuitenkin kohtuudella viettää aikaa radalla, onhan se kuitenkin aika kuormittavaa koiralle, enkä mä halua pientä pörriä ajaa ihan loppuun siellä.
Tänään Savun matka käykin hierojalle <3
 |
| Saksalainen onnistuu |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti